Ympäristöahdistustutkimuksen tilanne keväällä 2022

Ympäristöahdistustutkimusta ilmestyy jatkuvasti lisää ja sen skaala laajenee. Dosentti ja ympäristötunteiden tutkija Panu Pihkala kokosi keskeisinä pitämiään havaintoja tutkimuksen nykytilasta.

Perustietoa alan tutkimuksesta löydät täältä sivustolta: Tutkimusta ympäristöahdistuksesta (17.8.2020) ja Tuoretta tutkimusta ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksista (11.3.2021).

Panu Pihkala
Dosentti ja ympäristötunteiden tutkija, Helsingin yliopisto

kuva: Uzi Varon

Mielenterveysvaikutukset

Ympäristökysymysten aiheuttamat mielenterveysvaikutukset on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi yhä useampien kansainvälisten instituutioiden toimesta. Eniten huomiota on saanut ilmastoahdistus. Aihe sisältyy ensi kertaa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusimpaan raporttiin (maaliskuu 2022). Yhdysvaltojen psykologijärjestö APA julkaisi aiheesta uuden raportin (maaliskuu 2022). Lisäksi erilaiset tutkimusinstituutit, kuten Grantham Institute Isossa-Britanniassa (2021), ovat painottaneet aiheen tärkeyttä.

Yleistajuisen katsauksen raportin sisältöön ilmastoahdistuksen suhteen tarjoavat Cunsolo, Aylward & Harper: https://theconversation.com/rapidly-increasing-climate-change-poses-a-rising-threat-to-mental-health-says-ipcc-177906

Baudon & Jachens (2021) tarjoavat katsauksen tähän asti esitettyihin ympäristöahdistuksen hoitokeinoihin. Artikkelissa voisi vielä paremmin huomioida ympäristöahdistuksen eri muodot, sillä kaikki niistä eivät tarvitse hoitoa, mutta katsaus antaa paljon hyödyllistä tietoa.

Baudon, P., & Jachens, L. (2021). A Scoping Review of Interventions for the Treatment of Eco-Anxiety. International journal of environmental research and public health, 18(18), article number 9636. https://doi.org/10.3390/ijerph18189636

Empiirinen tutkimus ympäristötunteista

Empiirinen tutkimus aiheesta kasvaa koko ajan. On ilmestynyt sekä laajoille ihmisjoukoille suunnattuja kyselytutkimuksia että syvälle meneviä haastattelututkimuksia.

Esimerkkejä kyselytutkimuksista:

• Charles Ogunboden johtama laaja kysely ilmastonmuutoksen negatiivisista mielenterveysvaikutuksista, mukana Suomesta Katariina Salmela-Aro:

Ogunbode, C. A., Pallesen, S., Böhm, G., Doran, R., Bhullar, N., Aquino, S., Marot, T., Schermer, J. A., Wlodarczyk, A., Lu, S., Jiang, F., Salmela-Aro, K., Hanss, D., Maran, D. A., Ardi, R., Chegeni, R., Tahir, H., Ghanbarian, E., Park, J., … Lomas, M. J. (2021). Negative emotions about climate change are related to insomnia symptoms and mental health: Cross-sectional evidence from 25 countries. Current psychology. https://doi.org/10.1007/s12144-021-01385-4

• Caroline Hickmanin johtama laaja kysely lasten ja nuorten (16-25v.) tunteista ja näkemyksistä ilmastonmuutoksen suhteen, mukana Suomesta Panu Pihkala:

Hickman, C., Marks, E., Pihkala, P., Clayton, S., Lewandowski, R. E., Mayall, E. E., Wray, B., Mellor, C., & Susteren, L. van. (2021). Climate anxiety in children and young people and their beliefs about government responses to climate change: A global survey. The Lancet Planetary Health, 5(12), e863–e873. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(21)00278-3

Katsaus tutkimuksen keskeisiin tuloksiin löytyy hankkeen sivuilta.

• Susan Claytonin ja Brian Karazsian luomaa Climate Anxiety Scale –mittaria on testattu eri maissa, kuten Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Näissä tutkimuksissa on havaittu erilaisia ilmastoahdistuksen muotoja, mutta ahdistuksen suhteesta toimintaan on saatu ristiriitaisia tuloksia. Eräät tutkijat, joukossa minä itse, ovat epäilleet, että tämä johtuu mittariin sisältyvistä tietyistä epäselvyyksistä. Tässä ei ole mielekästä käydä tarkempaan keskusteluun aiheesta, mutta seuraavat artikkelit sisältävät tätä keskustelua ja tarjoavat myös vaihtoehtoisia mittaustapoja:

Wullenkord, M., Tröger, J., Hamann, K., Loy, L., & Reese, G. (2021). Anxiety and Climate Change: A Validation of the Climate Anxiety Scale in a German-Speaking Quota Sample and an Investigation of Psychological Correlates. Climatic Change, 168(20). https://doi.org/10.1007/s10584-021-03234-6

Hogg, T. L., Stanley, S. K., O’Brien, L. V., Wilson, M. S., & Watsford, C. R. (2021). The Hogg Eco-Anxiety Scale: Development and Validation of a Multidimensional Scale. Global Environmental Change, 71, Article number 102391. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2021.102391

Esimerkkejä haastattelututkimuksista:

• Ruotsalaisten psykoterapia-asiakkaiden ilmastoahdistuksen muotoja:

Budziszewska, M., & Jonsson, S. E. (2021). From Climate Anxiety to Climate Action: An Existential Perspective on Climate Change Concerns Within Psychotherapy. The Journal of humanistic psychology, 61. https://doi.org/10.1177/0022167821993243

• Norjalaisten keskuudessa havaittuja ilmastotunteita:

Marczak, M., Winkowska, M., Chaton-Østlie, K., & Klöckner, C. A. (2021). “It’s like getting a diagnosis of terminal cancer.” An Exploratory Study of the Emotional Landscape of Climate Change Concern in Norway. Preprint. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-224032/v1

Norjassa ja Puolassa toimii Climate Emotions –tutkimusryhmä (https://climate-change-emotions.org/en/ ), joka julkaisee jatkuvasti kiinnostavaa tutkimusta aiheesta.

Yhteenvedon tähänastisesta laadullisesta ilmastoahdistustutkimuksesta tarjoaa:

Soutar, C., & Wand, A. P. F. (2022). Understanding the Spectrum of Anxiety Responses to Climate Change: A Systematic Review of the Qualitative Literature. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(2), 990. https://doi.org/10.3390/ijerph19020990

Lasten ja nuorten ympäristöahdistus

Tutkimuksessa on tunnistettu tiettyjä tekijöitä, jotka lisäävät ihmisten alttiutta vaikealle ympäristö- ja ilmastoahdistukselle. Nuori ikä on yksi näistä. Lasten ja nuorten ympäristöahdistuksesta ja etenkin ilmastoahdistuksesta ilmestyy jatkuvasti uutta tutkimusta. Edellä mainitun Hickmanin johtaman tutkimuksen lisäksi mainitsen esimerkkeinä seuraavat:

• Vergunst & Berry (2021), Kasvupsykologinen näkökulma: ilmastonmuutoksen tuomat vahingot Vergunst, F., & Berry, H. L. (2021). Climate Change and Children’s Mental Health: A Developmental Perspective. Clinical Psychological Science, 21677026211040788. https://doi.org/10.1177/21677026211040787

Tekijöiden yleistajuinen katsaus artikkelin keskeisiin tuloksiin: https://theconversation.com/climate-change-is-harming-childrens-mental-health-and-this-is-just-the-start-168070

• Child and Adolescent Mental Health -journaali julkaisi teemanumeron aiheesta alkuvuodesta 2022: https://www.acamh.org/blog/camh-eco-crisis-mental-health/

Vaikutukset demokratialle

Tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota aiheen tärkeyteen myös demokratiakasvatuksen kannalta. Ympäristöahdistukseen voi liittyä syvä pettymys vallanpitäjien ympäristötoimiin ja pahimmillaan vetäytyminen poliittisesta toiminnasta. Joillekuille ympäristöahdistus johtaa päättäväiseen aktivismiin. Nämä erilaiset vaikutukset ilmenevät mainitussa Hickmanin johtamassa tutkimuksessa sekä seuraavissa esimerkeissä:

• Australialaisten nuorten pettymyksiä ilmastokasvatukseensa: Jones, C. A., & Davison, A. (2021). Disempowering emotions: The role of educational experiences in social responses to climate change. Geoforum, 118, 190–200. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2020.11.006

• Sarah Pickardin ja Benjamin Bowmanin tutkimukset nuorista ilmastoaktivisteista tuovat esiin sekä voimaantumista että epätoivoa aktivistien keskuudessa. Ks. esim: Pickard, S., Bowman, B., & Arya, D. (2020). “We Are Radical In Our Kindness”: The Political Socialisation, Motivations, Demands and Protest Actions of Young Environmental Activists in Britain. Youth and Globalization, 2, 251–280. https://doi.org/10.1163/25895745-02020007

Pickard, S. (2021). “You are stealing our future in front of our very eyes.” The representation of climate change, emotions and the mobilisation of young environmental activists in Britain. E-Rea. Revue Électronique d’études Sur Le Monde Anglophone, 18.2, Article 18.2. https://doi.org/10.4000/erea.11774

Oppilaitokset ja kasvatus

Kasvava huomio ympäristöahdistuksen suhteen kohdistuu oppilaitoksiin. Useimmat oppilaitokset eivät vielä ole integroineet ympäristöahdistuksen käsittelytaitoja osaksi toimintaansa ja opettajien sekä henkilökunnan ammattitaitoa, mutta näitä päämääriä edistäviä liikkeitä on alkanut syntyä eri maissa. Pahimmillaan oppilaitoksissa tuotetaan traumoja, kun ympäristökatastrofi läväytetään opiskelijoiden tietoisuuteen; ja parhaimmillaan oppilaitoksissa kyetään antamaan elinikäisesti hyödyllisiä taitoja vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Itse käymieni kansainvälisten keskustelujen perusteella tiedän, että Yhdysvalloissa esimerkiksi MIT:n yliopisto Bostonissa ja Kalifornian yliopisto Berkeleyssä kehittävät paraikaa toimintamallejaan ympäristötunnetaitojen integroimiseksi.

Oma tutkimusartikkelini kokoaa yhteen ympäristöahdistuksesta ja kasvatuksesta tehtyä tutkimusta:

Pihkala, P. (2020). Eco-anxiety and Environmental Education. Sustainability, 12(23), 10149. https://doi.org/10.3390/su122310149

Kansainvälinen verkosto Existential Toolkit for Climate Justice Educators kerää yhteen kasvattajia ja materiaaleja aiheeseen liittyen. Mukana ovat vahvasti myös intersektionaaliset oikeudenmukaisuusnäkökulmat.

Klockerin ja kollegoiden tuore artikkeli sisältää katsauksen kirjallisuuteen sen osalta, miten eri yliopisto-oppialoilla on pyritty huomioimaan vaikeiden aiheiden opettaminen. Artikkelissa ihmismaantieteen opiskelijat esittävät kiinnostavia huomioita ympäristöahdistuksesta: he kokevat vaikeita tunteita, mutta ovat myös sitä mieltä, että niitä tuleekin kokea näin vaikean aiheen kohdalla.

Klocker, N., Gillon, C., Gibbs, L., Atchison, J., & Waitt, G. (2021). Hope and grief in the human geography classroom. Journal of Geography in Higher Education. https://doi.org/10.1080/03098265.2021.1977915

Yhdysvaltalaisen SeeChange-instituutin tuore, laaja raportti sisältää kattavan yhteenvedon oppilaitosten mahdollisuuksista ilmastotunteiden käsittelyssä. Raportin pääaihe on ilmastokriisin mielenterveysvaikutukset nuorille. https://seechangeinstitute.com/sci_project/climatechangeandyouthmentalhealth/

Ilmastotunteiden laaja skaala

Tuoreessa tutkimuksessa on laajennettu erilaisten ilmastotunteiden skaalaa. Oma tutkimusartikkelini tarjoaa alustavan jaottelun erilaisista ilmastotunteista:

Pihkala, P. (2022). Toward a Taxonomy of Climate Emotions. Frontiers in Climate, 3. https://doi.org/10.3389/fclim.2021.738154

Sosiologit Neckel & Hasenfratz (2021) analysoivat oivaltavasti monenlaisia ilmastotunteita, myös vastahakoisuuteen liittyviä.

Neckel, S., & Hasenfratz, M. (2021). Climate emotions and emotional climates: The emotional map of ecological crises and the blind spots on our sociological landscapes: Social Science Information, 60(2), 253–271. https://doi.org/10.1177/0539018421996264

Jo Hamilton julkaisi väitöskirjansa pohjalta tutkimusartikkelin, jossa analysoidaan ryhmämetodien vaikutuksia ilmastotunteiden käsittelyyn.

Hamilton, J. (2022). “Alchemizing Sorrow Into Deep Determination”: Emotional Reflexivity and Climate Change Engagement. Frontiers in Climate, 4. https://doi.org/10.3389/fclim.2022.786631

Kaikissa näissä kolmessa artikkelissa käsitellään myös ilmastoahdistuksen suhdetta muihin ilmastotunteisiin.