Tuoretta tutkimustietoa ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksista

Panu Pihkalan kuva

Panu Pihkala
dosentti, ympäristöteologi ja ympäristötunteiden uraauurtava tutkija

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat voimistuneet tavalla, joka on aiheuttanut ilmastokriisi-sanan käyttöön ottamisen. Ilmastokriisin mielenterveydellisistä vaikutuksista ilmestyy koko ajan uutta tutkimustietoa (ks. tietolaatikko 1 jäljempänä). Näitä vaikutuksia pidetään niin merkittävinä, että useat kansainväliset terveysalan ja psykologian järjestöt ovat alkaneet panostaa voimakkaasti ilmastoaiheisiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa seitsemäntoista johtavaa kansallista terveysjärjestöä perustivat elokuussa 2020 uuden koalition, jonka tavoitteena on lisätä vastauskykyä ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksiin (Belkin 2020).

Ilmastokriisillä on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia. Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa vaikutukset ovat olleet toistaiseksi ennen kaikkea epäsuoria, mutta suorat vaikutukset voimistuvat koko ajan: epätavalliset sääilmiöt ja vuodenaikojen muutokset aiheuttavat myös Suomessa kasvavassa määrin terveysvaikutuksia (Ruuhela 2018). Vaikutukset fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen kietoutuvat yhteen.

Ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksia kutsutaan usein lavealla yleisnimellä ilmastoahdistus. Käytännössä kyse on sekä ahdistusoireista että muista ilmentymistä. Ilmastokriisi aiheuttaa merkittävän paljon stressiä, epätoivoa ja alakuloisuutta. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi ilmastokriisin mielenterveysvaikutusten tarkka tutkiminen on vaikeaa, sillä monet tekijät vaikuttavat yksittäisten ihmisten tilanteisiin. Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että myös epäsuorat vaikutukset uhkaavat merkittävällä tavalla monien ihmisten mielenterveydellistä hyvinvointia.

Tietolaatikko 1: Tutkimuksia ilmastoahdistuksesta

Akateemisia yleiskatsauksia ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksiin:

• Cianconi, Paolo, Sophia Betró, & Luigi Janiri. 2020. The impact of climate change on mental health: A systematic descriptive review. Frontiers in Psychiatry 11: 74.

• Susteren, Lise Van, & Wael K. Al-Delaimy. 2020. Psychological impacts of climate change and recommendations. Teoksessa Health of People, Health of Planet and Our Responsibility: Climate Change, Air Pollution and Health, toim. Wael K. Al-Delaimy, Veerabhadran Ramanathan & Marcelo Sánchez Sorondo, 177-192. Cham: Springer.

Yleisteos ilmastopsykologiasta:

• Clayton, Susan D., & Christie Manning, toim. 2018. Psychology and climate change: Human perceptions, impacts, and responses. London: Academic Press (Elsevier).

Tilastollista tutkimusta ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksista:

• Obradovich, Nick, Robyn Migliorini, Martin P. Paulus, & Iyad Rahwan. 2018. Empirical evidence of mental health risks posed by climate change. Proc Natl Acad Sci USA 115 (43): 10953-8.

Analyysia ympäristöahdistuksen ja ilmastoahdistuksen eri muodoista:

• Pihkala, Panu 2020. Anxiety and the ecological crisis: An analysis of eco-anxiety and climate anxiety. 12:19, 7836;

Katso myös kuvaus eräistä tärkeistä ilmastoahdistus-tutkimuksista Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen sivuilla.

Ilmastoahdistus pohjoismaissa

Pohjoismaissa on viime vuosina toteutettu sekä haastattelu- että kyselytutkimuksia, joissa on kartoitettu ilmastoahdistuksen muotoja (ks. tietolaatikko 2 jäljempänä). Näissä tutkimuksissa on havaittu a) merkittävä määrä erilaista ilmastoahdistusta ja b) samoja voimakkaalle ilmastoahdistukselle altistavia tekijöitä kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Eräät ominaisuudet, sosiaaliset tekijät ja elämänpolut tuottavat keskimääräistä suurempaa haavoittuvuutta voimakkaalle ilmastoahdistukselle (ks. Pihkala 2019). On kuitenkin olennaisen tärkeää huomata, että ilmastoahdistus ei piirry tutkimuksissa pelkästään ongelmana, vaan myös keskeisenä voimavarana ilmastotoiminnalle. Kyse on siis siitä, tukevatko erilaiset tekijät ilmastoahdistuksen kanavoitumista voimavaraksi, vai muodostuuko ilmastoahdistus liian voimakkaaksi ja sitä kautta lamauttavaksi. Esimerkiksi Sangervon (2020) analyysi Sitran laajasta Ilmastonmuutos ja tunteet -kansalaiskyselystä (Hyry 2019) paljasti, että kestävyyden kannalta parhaaseen lopputulokseen johti sekä ahdistuksen että toivon kokeminen. Olennaisessa osassa oli kokemus siitä, pystyykö henkilö vaikuttamaan asioihin millään merkittävällä tavalla.

Tietolaatikko 2: Pohjoismaista tutkimusta ilmastoahdistuksesta

• Berglund, Kristoffer. 2019. There is no alternative: A symbolic interactionist account of Swedish climate activists. Master’s Thesis, Lund University, Department of Sociology.
– haastattelututkimus, jossa tietoa ilmastoahdistuksen roolista näiden ruotsalaisten ilmastoaktivistien henkilöhistoriassa

• Ogunbode, Charles Adedayo, Ståle Pallesen, Gisela Böhm, Rouven Doran, Navjot Bhullar, Sibele Aquino, Tiago Marot, et al. 2021. Negative emotions about climate change are related to insomnia symptoms and mental health: Cross-sectional evidence from 25 countries. Current Psychology.
– Lähteinä sekä laaja norjalainen aineisto että 24 muun maan pienemmät aineistot.

• Budziszewska, Magdalena, & Sofia Elisabet Jonsson. 2021. From climate anxiety to climate action: An existential perspective on climate change concerns within psychotherapy. The Journal of Humanistic Psychology (Ahead of Print).
– tapausesimerkkejä ruotsalaisten terapia-asiakkaiden ilmastoahdistuksesta

• Sangervo, Julia 2020. Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: Tunteiden yhteys ilmastotoimiin. Pro gradu -tutkielma. Tampere University, Faculty of Social Sciences.

• Saine, Siina-Riikka. 2019. Ympäristöongelmien ja luonnon herättämien tunteiden yhteys ympäristötietoisten 18–40-vuotiaiden tekemiin ympäristötekoihin. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos.

• Pihkala, Panu 2019. Keskusteluryhmiä ympäristöahdistuksesta. Helsinki: Mieli ry.
– Havaintoja Mieli ry:n järjestämistä pioneeriluonteisista pienryhmistä ympäristöahdistuksen käsittelemiseksi

Ks. myös ruotsalaisen psykologi Maria Ojalan monet artikkelit ilmastokasvatuksesta ja ilmastotunteista.

Mielenterveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveysala

Mielenterveysalan tutkijat ovat tuoneet esiin, että ilmastoahdistus voi muodostua yhdeksi aivan keskeiseksi mielenterveyspalveluiden haasteeksi 2020-luvulta eteenpäin (Bourque & Cunsolo Willox 2014). Tuoreessa tutkimusartikkelissaan Palinkas ym. (2020) kartoittavat näitä haasteita ja keinoja vastata niihin. He erittelevät erilaisia hoitomuotoja, terapiamuotoja ja ennakkoon toteutettavia mielenterveystaitojen voimistamismuotoja suhteessa kolmeen ilmastokriisin vaikutusmuotoon: akuutteihin tapahtumiin, hivenen pidempiin tapahtumiin (kuten helleaallot) ja pitkäaikaisiin muutoksiin (ks. taulukko artikkelin s. 6).

Suomen oloissa tärkeiksi ajankohtaisiksi tavoitteiksi piirtyvät sekä ennakoiva mielenterveystaitojen kasvattaminen että terveysalan ja sosiaalialan taitotason nostaminen aiheen suhteen. Molemmat näistä tavoitteista ilmenevät myös Ympäristöahdistuksen mieli –hankkeen toiminnassa. Psykososiaalinen ilmastotutkimus painottaa tunnetaitojen kasvattamisen tarvetta, koska ilmastokriisi aiheuttaa niin monimutkaisia ja vaikeita tunteita. Esimerkiksi omakohtaisen epätoivon ja avuttomuuden pelko voivat ehkäistä hoitohenkilökunnan tarttumista ilmastoahdistukseen ja aiheuttaa epäilyjä siitä, että ilmastoahdistus olisi aina sijaisahdistus jollekin muulle henkilökohtaiselle mielenterveysongelmalle (esim. Lewis, Haase & Trope 2020; Haseley 2019). Näiden tekijöiden vuoksi maaliskuussa 2021 käynnistyvän Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen kampanjan painotus erilaisten ympäristötunteiden käsittelemisestä piirtyy tärkeänä toimintatapana.

Ilmastotunnetaitoihin liittyvien toimintamuotojen pidempiaikaisista vaikutuksista on vasta vähän tutkimusta: monet näistä toimintamalleista ovat kohtalaisen uusia ja lisäksi tutkimusrahoitusta ei toistaiseksi ole ohjattu aiheeseen kovin paljoa. Olemassa olevat tutkimukset (esim. Hamilton 2020; Hathaway 2017; Baker 2019) viittaavat siihen, että jo kohtalaisen lyhyillä interventioilla on mahdollista aikaansaada positiivisia vaikutuksia. Suomessa viime vuosina toteutetut aloitteet tällä saralla ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Ilmastoahdistuksen käsittelytavat ovatkin yksi mahdollisuus suomalaiselle kansainväliselle osaamisviennille.

Lähteet

(muut kuin tietolaatikoissa mainitut)

Baker, Cambry. 2019. Informing Joyality 4 Kids: Ecopsychology education to support upper primary children’s well-being through environmental and social crisis. Independent Study Project (ISP) Collection 3198. College of Wooster. https://digitalcollections.sit.edu/isp_collection/3198

Belkin, Gary. 2020. Leading U.S. health organizations call for action on mental health and climate change. EcoAmerica.org, 27.8. https://ecoamerica.org/leading-u-s-health-organizations-call-for-action-on-mental-health-and-climate-change/

Bourque, Francois, and Ashlee Cunsolo Willox. 2014. Climate change: The next challenge for public mental health? International Review of Psychiatry 26 (4): 415-22.

Hamilton, Jo. 2020. Emotional methodologies for climate change engagement: Towards an understanding of emotion in civil society organisation (CSO)-public engagements in the UK. Thesis for Doctor of Philosophy, University of Reading. http://centaur.reading.ac.uk/95647/3/23861657_Hamilton_Thesis_Redacted.pdf

Haseley, Dennis. 2019. Climate change: Clinical considerations. Int J Appl Psychoanal Studies 16: 109-15.

Hathaway, Mark D. 2017. Activating hope in the midst of crisis: Emotions, transformative learning, and ‘The work that reconnects’. Journal of Transformative Education 15 (4): 296-314.

Hyry, Jaakko. 2019. Kansalaiskysely ilmastonmuutoksesta ja tunteistaHelsinki: Sitra. https://media.sitra.fi/2019/08/21153439/ilmastotunteet-2019-kyselytutkimuksen-tulokset.pdf

Lewis, Janet, Elizabeth Haase, and Alexander Trope. 2020. Climate dialectics in psychotherapy: Holding open the space between abyss and advance. Psychodynamic Psychiatry 48 (3): 271-94. https://www.researchgate.net/publication/344701806

Pihkala, Panu. 2019. Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Raportti. Helsinki: Mieli ry. https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-ja-sen-kanssa-el%C3%A4minen

Saatavilla myös englanniksi.

Ruuhela, Reija. 2018. Impacts of weather and climate on mortality and self-harm in Finland. Finnish meteorological institute contributions. Doctoral Thesis. Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Science. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-336-060-0

Sangervo, Julia. 2020. Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: Tunteiden yhteys ilmastotoimiin. Pro gradu -tutkielma. Tampere University, Faculty of Social Sciences. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096932


Julkaistu:

Kategoria:
Artikkelit

Jaa artikkeli:
Facebookissa
Twitterissä