Tutkimusta ympäristöahdistuksesta

Näissä akateemisissa tutkimusartikkeleissa painottuu ilmastoahdistus. Kommentit on kirjoittanut Panu Pihkala.

Cunsolo, Ashlee, Sherilee L. Harper, Kelton Minor, Katie Hayes, Kimberly G. Williams, and Courtney Howard. 2020. ”Ecological Grief and Anxiety: The Start of a Healthy Response to Climate Change?” The Lancet. Planetary Health 4 (7): e261-e263. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(20)30144-3.

Ytimekäs yleiskatsaus arvostetussa Lancet-julkaisusarjassa.

Clayton, Susan. 2020. ”Climate Anxiety: Psychological Responses to Climate Change.” Journal of Anxiety Disorders 74: 102263. https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2020.102263.

Kokeneen ilmasto-sosiaalipsykologin artikkeli ilmastoahdistuksesta. Määrittelee ilmastoahdistuksen sangen voimakkaasti vahvana ahdistuksena, ja väljemmän ilmastoahdistuksen huolena (worry).

Clayton, Susan D. and Bryan T. Karazsia. 2020. ”Development and Validation of a Measure of Climate Change Anxiety.” Journal of Environmental Psychology (Article 101434). https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2020.101434.

Ensimmäinen yritys ilmastoahdistusta kuvaavan skaalan luomiseksi. Artikkeli sisältää tärkeää keskustelua, mutta skaalan taustalla olevat kysymykset eivät ota riittävästi huomioon ahdistuksen eri ilmenemismuotoja. On olemassa ihmisiä, jotka kokevat merkittävästi ympäristöahdistusta, mutta samalla ovat säilyttäneet toimintakykynsä.

Barnwell, Garret, Louise Stroud, and Mark Watson. 2020. ”Critical Reflections from South Africa: Using the Power Threat Meaning Framework to Place Climate-Related Distress in its Socio-Political Context.” Clinical Psychology Forum (332, August 2020): 7–15.

Tekijät tuovat esiin sen, kuinka sosiaaliset tekijät ja valtakysymykset vaikuttavat olennaisesti ilmastoahdistuksen ilmenemismuotoihin. Samanlaisista teemoista ovat kirjoittaneet viime aikoina Sarah Jacquette Ray (Field Guide to Climate Anxiety) ja Mary Annaïse Heglar (ks. Medium-internetlehti).

Hayes, Katie, Peter Berry, and Kristie L. Ebi. 2019. ”Factors Influencing the Mental Health Consequences of Climate Change in Canada.” International Journal of Environmental Research and Public Health; Int J Environ Res Public Health 16 (9): 1583. https://doi.org/10.3390/ijerph16091583.

Tutkimusta ilmastoahdistuksesta Kanadassa ja samalla tärkeää keskustelua erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat ilmiöön ja sen kohtaamiseen.

Gibson, Kari E., J. Barnett, N. Haslam, and I. Kaplan. 2020. ”The Mental Health Impacts of Climate Change: Findings from a Pacific Island Atoll Nation.” Journal of Anxiety Disorders 73: 102237. https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2020.102237.

Haastattelututkimus, jossa havaittiin, että ilmastonmuutos aiheuttaa Tyynenmeren saarivaltiossa (Tuvalu) mielenterveysvaikutuksia sekä suorasti että epäsuorasti.

Tschakert, P., N. R. Ellis, C. Anderson, A. Kelly, and J. Obeng. 2019. ”One Thousand Ways to Experience Loss: A Systematic Analysis of Climate-Related Intangible Harm from Around the World.” Global Environmental Change 55: 58-72. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2018.11.006.

Erittäin monipuolinen tarkastelu niistä kaikista erilaisista menetysten muodoista, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Mukana myös ilmastoahdistuksen ja eksistentiaalisten kriisien tarkastelua.

Berry, Helen, Thomas D. Waite, Keith B. G. Dear, Anthony G. Capon, and Virginia Murray. 2018. ”The Case for Systems Thinking about Climate Change and Mental Health.” Nature Climate Change 8 (4): 282–290.

Laaja-alainen mutta tiivis katsaus siihen, millaisia systeemisiä yhteyksiä erilaisilla tekijöillä on ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden suhteen.

Verplanken, Bas and Deborah Roy. 2013. ””My Worries are Rational, Climate Change is Not”: Habitual Ecological Worrying is an Adaptive Response.” Plos One 8 (9): e74708.

Tekijät osoittavat, että vakava ympäristöhuoli voi olla yhteydessä rakentavaan ympäristötoimintaan ja sopetutumiskykyyn.

Pihkala, Panu. 2020. ”The Cost of Bearing Witness to the Environmental Crisis: Vicarious Traumatization and Dealing with Secondary Traumatic Stress among Environmental Researchers.” Social Epistemology: The Cost of Bearing Witness: Secondary Trauma and Self-Care in Fieldwork-Based Social Research; Guest Editors: Nena Močnik and Ahmad Ghouri 34 (1): 86-100. https://doi.org/10.1080/02691728.2019.1681560.

Tutkielma ympäristötutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden kokemista psyykkisistä kuormista. Painopiste välillisessä traumatisoitumisessa ympäristötuhojen vuoksi.