Ilmastoahdistus ei ole vain länsimainen ilmiö

Tutkija Charles Ogunbode ja kansainvälinen tutkijajoukko julkaisi syksyllä 2022 laajan tutkimuksen ilmastoahdistuksen ilmenemisestä eri maissa. Sen tulosten perusteella ilmastoahdistus ei ole vain länsimainen ilmiö, vaan se on yleistä nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa lähes joka maanosassa. Nuorten mahdollisuudet toimia riippuvat kuitenkin paljon asuinpaikasta.

Tutkimukseen vastasi yli 10 000 yliopisto-opiskelijaa 32 maassa. Heiltä kysyttiin miltä ilmastonmuutos heistä tuntui. Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen näkyi kaikkialla, Brasiliasta Ugandaan ja Portugalista Filippiineille.

Melkein puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista sanoi, että he ovat paljon tai erittäin paljon huolissaan ilmastonmuutoksesta. Lähes neljännes kuvasi oloaan kauhistuneeksi ja vielä useampi tunsi itsenä hyvin ahdistuneiksi. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että ilmastoahdistus on levinnyt laajalle: 11 maassa vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä 45 prosenttia nuorista ja nuorista aikuisista sanoi ilmastoahdistuksen vaikuttavan heidän päivittäiseen elämäänsä ja kykyynsä toimia.

Asiantuntijoiden mukaan surun, pelon ja ahdistuksen tunteminen on looginen reaktio katastrofaaliseen tilanteeseen. Jotkut tutkijat ovat argumentoineet, että termi ilmastoahdistus on epäselvä ja että se kuvaa paremmin valkoisia ja rikkaita ihmisiä kuin heitä, jotka kokevat vakavimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että ilmastonmuutokseen liittyvien vaikeiden tunteiden kanssa painiminen ei rajoitu vain rikkaisiin maihin. Tutkija Charles Ogunbode kertoo Gristin artikkelissa ajattelevansa, että kehittyvien maiden tulisi olla isompi osa globaalia keskustelua, sillä linkki tunteiden ja mielenterveyden välillä on näissä maissa yhtä vahva kuin rikkaammissa maissa.

Puhumme hyvin harvoin siitä, kuinka ihmiset esimerkiksi Ghanassa tai Filippiineillä kokevat ilmaston lämpenemisen, Ogunbode kertoo. Ikään kuin ajattelisimme, että kunhan heillä on perusjutut, syötävää, juotavaa ja nukkumapaikka, heillä on kaikki hyvin. Todellisuudessa ihmiset kaikkialla reagoivat näihin huolestuttaviin tietoihin ja tarvitsevat tukea ympäristöhuoleen, riippumatta elintasosta.

Tutkimuksen mukaan ihmisten huoli ilmaston lämpenemisestä motivoi heitä toimimaan. Ahdistuksella on tärkeä merkitys motivoida ihmisiä käyttäytymään ympäristöystävällisesti, erityisesti rikkaammissa ja individualistisemmissa maissa eli paikoissa, joissa ihmiset todennäköisemmin lentävät ja ajavat isoilla autoilla lyhyitä matkoja. Kolmessa neljästä tutkitusta maasta ilmastoahdistus näytti johtavan ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Poikkeuksia olivat Egypti, Iran, Japani, Malesia, Oman, Pakistan ja Tansania.

Ymmärrettävästi ei ole helppoa protestoida ilmastotoimien puolesta maissa, joissa ei ole sananvapautta tai mielenosoitusoikeutta. Ihmiset, jotka olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta, osallistuivat todennäköisemmin mielenosoituksiin, mutta vain alle puolessa tutkituista maista (useimmat niistä Euroopassa). Yhteys ilmastohuolen ja protesteihin osallistumisen välillä oli vahvin Suomessa ja heikoin Kiinassa.

Joissain maissa ihmisillä ei ole saatavilla kovin paljoa tietoa siitä, millaiset teot ovat vaikuttavia. Katsottaessa avoimia vastauksia, joidenkin maiden vastaajille kyselyn kysymykset itsessään tarjosivat heille uuttaa tietoa.

Tutkimuksen löydökset:

• Ilmastoahdistus on positiivisesti yhteydessä ilmastotiedolle altistumiseen, ilmastotiedolle annetun huomion määrään ja siihen, miten ihminen reagoi emotionaalisesti ilmastonmuutokseen
• Ilmastoahdistus on myös positiivisesti yhteydessä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen ja negatiivisesti yhteydessä mielen hyvinvointiin
• Ilmastoahdistuksella oli merkittävä yhteys ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen 24 maassa ja ympäristöaktivismiin 12 maassa
• Negatiivisten ilmastotunteiden kokeminen oli yhteydessä lähipiiriin kuuluvien negatiivisten ilmastotunteiden ilmaisemiseen; tämän ajateltiin kuvaavan sitä, että on helpompi tunnistaa ilmastoon liittyviä tunteita, jos niistä puhuminen on normin mukaista
• Tulokset antavat olettaa, että ilmastoahdistuksella on suurempi yhteys ilmastomyönteiseen käyttäytymiseen ja ilmastoaktivismiin maissa, joissa on enemmän individualismia
• Ilmastouutisten kuluttamisella ja ilmastoahdistuksella yhteys, ratkaisuja koskevalla tiedolla ja ilmastoahdistuksella ei yhteyttä
• Tulokset korostavat, että ilmastokriisiin ja sen ratkaisuiden viipymiseen liittyviä negatiivisia tunteita on tärkeä pitää laajana, globaalina uhkana hyvinvoinnille

Huomioita tutkimuksesta:

• Tutkimukseen osallistuneet eivät edusta koko maan väestöä, vaan olivat yliopisto-opiskelijoita, jotka halusivat osallistua tutkimukseen
• Naiset, nuoret ja koulutetut sekä muut kuin luonnontieteellistä tai teknistä alaa opiskelevat olivat yliedustettuina tutkimuksessa

Lähteet

Ogunbode, Charles ym. 2022. Climate anxiety, wellbeing and pro-environmental action: correlates of negative emotional responses to climate change in 32 countries. Journal of Environmental Psychology. 84, 2022. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272494422001323

Yoder, Kate. 2022. Study: Climate anxiety is spreading all over the planet. https://grist.org/international/study-climate-anxiety-spreading-all-over-the-planet-india-china/