Ilmastonmuutos ja maaseudun asukkaat
Naiset tunnistavat miehiä useammin ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita. Myös koulutusasteella näyttäisi olevan merkitystä.
Eija Eloranta
VTM, on koordinoinut maaseudun asukkaille henkistä tukea tarjoavan Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaa vuonna 2022.
Maaseudun Tukihenkilöverkko toteutti keväällä 2022 kyselytutkimuksen maaseudun asukkaille heidän huolenaiheisiinsa ja tuen tarpeisiin liittyen. Osana kyselyä selvitettiin, mitä tunteita maaseudulla asuvat tunnistavat kokevansa ilmastonmuutokseen liittyen ja miten ilmastonmuutoksen koetaan vaikuttaneen omaan elämään. Ilmastonmuutosta koskevat kysymykset muotoiltiin yhteistyössä Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen kanssa.
Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy:n yhteiskunnallisiin tutkimuksiin erikoistunut Public-yksikkö. Kohderyhmänä oli 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka ilmoittavat asuvansa maaseudulla. Aineiston koko on 1005 vastaajaa ja tutkimuksen kohderyhmä poimittiin valtakunnallisesta internetpaneelista. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Maaseudulla asuvien huolenaiheet
Ilmastonmuutos nousee esiin yhtenä huolenaiheena, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan vastausvaihtoehdoista ne asiat, joista he ovat vastaushetkellä huolissaan. Globaalilla ja kansallisella tasolla tapahtuvista asioista suurin osa (85 %) on tällä hetkellä huolestunut kansainvälisestä tilanteesta. Muita globaaleja tai yhteiskunnallisia huolenaiheita olivat yhteiskunnan ilmapiiri (55 %), tulevaisuuden epävarmuus (47 %), ilmastonmuutokseen liittyvät asiat (37 %) sekä korona ja muut pandemiat (37 %). Ilmastonmuutosta useammin koettiin huolta joistakin omaan arkeen liittyvistä, yksilötason asioista: erilaiset digitaalisiin palveluihin liittyvät hujausyritykset (47 %), oma jaksaminen (42 %) ja oma terveys (42 %) huolestuttavat maaseudun asukkaita.
Tunteet ilmastonmuutosta kohtaan
Aineiston perusteella maaseudun asukkaat tunnistavat useimmin ilmastonmuutoksen suhteen riittämättömyyden tunteen (31 %). Riittämättömyyden lisäksi suru (22 %), kiinnostus (21 %), hämmennys (18 %), ahdistus (17 %) ja suuttumus (16 %) olivat useimmiten tunnistettuja tunteita.
Selkeää pelkoa kokee 14 % maaseudun asukkaista. Vastaajista 11 % tuntee motivoituneisuutta ja 10 % syyllisyyttä. Tervettä ylpeyttä tuntee 1 %. Yli neljännes eli 27 % ei tunnista tai koe ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita, 4 % ei osannut vastata.
Naiset tunnistavat miehiä useammin ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita. Naisista 41 % ja miehistä 19 % tuntee riittämättömyyttä ilmastonmuutoksen suhteen. Eri ikäryhmistä ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita on eniten 18–39 –vuotiailla ja vähiten 50–64 –vuotiailla. Koulutusasteella näyttää olevan myös merkitystä: akateemisesti koulutetut tunnistavat ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita useammin kuin peruskoulutuksen saaneet.
Miten kokee ilmastonmuutoksen vaikuttaneen elämään
Vastaajaa pyydettiin kuvaamaan omin sanoin, miten kokee ilmastonmuutoksen vaikuttaneen elämäänsä. Tähän kysymykseen vastaajista (n= 635) 42 % kertoo, ettei koe ilmastonmuutoksen vaikuttaneen juuri lainkaan tai ollenkaan elämäänsä. Silloin, kun ilmastonmuutoksen vaikutuksia on koettu, liittyvät ne huolen ja ahdistuksen tunteisiin omassa arjessa tai pelkoon tulevasta. Ilmastonmuutos näkyy myös nousseina kustannuksina, muuttuneina kulutustottumuksina ja tapoina, muuttuneena säänä ja vuodenaikoina sekä joskus myös muutoksina omassa työnteossa ja työmäärässä. Osa vastaajista kertoo, ettei ilmastonmuutoksen itsessään koeta vielä näkyvän omassa arjessa, mutta yhteiskunnan toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaikuttavat omaan arkeen, esimerkiksi kustannusten nousuna.
”Aiheuttaa ilmastoahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta, polttoaineiden hinnat nousevat koko ajan ja ei oteta tarpeeksi huomioon maaseudulla asuvia, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää autoa päivittäisiin menoihin koska bussiyhteydet ovat niin huonot.”
”Ei vielä vaikutusta jokapäiväiseen elämään, mutta huoli tulevaisuudesta. Mitä tapahtuu vuosikymmenten tai pidemmän ajan kuluessa, siitä huolestun.”
”Elän varsin luonnonläheisesti, joten ei ole vaikuttanut.”
”Kierrätys, autoilun vähentäminen, lähiruoka, aurinkokennot katolla, uusiutuva energia sähköyhtiöltä, kasvimaa ja marjat ja sienet metsistä.”
”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet ovat nostaneet hintoja, itsessään ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut juurikaan.”
Maaseudun tukihenkilöverkko on 160 koulutetun, maaseudun olosuhteet tuntevan vapaaehtoisen valtakunnallinen auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun asukkaille. Toimintamuotoina ovat puhelin- ja verkkoauttaminen sekä kotiin vietävä konkreettinen apu elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Tukihenkilöverkon toiminnan tavoitteena on auttaa avuntarpeessa olevia, maaseudulla asuvia ihmisiä ja tukea heidän selviytymistään elämän erilaisissa tilanteissa. Maaseudun tukihenkilöverkko toimii osana Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:tä. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia esittelevä raportti julkaistaan lokakuussa 2022.
Tutustu myös maaseudulla asuvan Tuulan ajatuksiin ilmastonmuutoksen ja ruuantuotannon yhteensovittamisesta Minun tarinani -osiossa.
