Ilmastokysymykset näkyvät arvoristiriitoina ja riitoina perheissä

Perheneuvolassa toteutetussa kyselytutkimuksessa havaittiin, että ilmastokysymykset näkyvät usein arvoristiriitoina ja riitoina perheissä. Ilmastoahdistus näyttäytyy eri ikäisillä asiakkailla ja erilaisissa perhetilanteissa eri tavoin.

Eveliina Äärelä
psykologi

kuva: Antti Äärelä & Canva

Olemme laajasti tietoisia siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointi vaatii välittömiä yhdessä tehtyjä toimia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Keskustelua käydään siitä, mitä kukin voi yksilötasolla tehdä tai mitä suuremmilta systeemeiltä (yritykset, yhdistykset, yhteiskunta) odotetaan. Mistä kuitenkin keskustellaan vielä melko vähän, on se, miten pienemmissä systeemeissä (kuten perhetasolla), edistetään tai estetään ilmastotoimia. Myös siitä keskustellaan vielä vähän, miten erilaisten ympäristötunteiden kanssa pärjätään perheissä.

Ilmastoahdistus näkyy asiakaskunnassa

Tämän tekstin aineisto on kerätty pienellä kyselytutkimuksella eräästä suomalaisesta perheneuvolasta. Perheneuvola palvelee kaikkia alueen lapsiperheitä, joissa on alaikäisiä lapsia. Perheneuvolatyö on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jossa perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti. Aikuisten mielenterveyttä perheneuvolassa ei yksilötasoisesti hoideta, eli arkea haittaavasta ahdistuksesta tai muusta psykiatrisesta ongelmasta kärsivät ovat tarvittaessa lisäksi hoidon piirissä muualla.

Kyselyssä kartoitettiin, ovatko perheneuvolan työntekijät kohdanneet asiakaskunnassaan ilmastoahdistusta tai muita ympäristötunteita. Lisäksi kartoitettiin, millaisia ilmiöitä aiheen ympärillä perheneuvolatyössä on tullut esiin. Kyselyyn vastasi 36% erään perheneuvolan henkilökunnasta. Vastaajat olivat psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, jotka työskentelevät perheiden ja pariskuntien kanssa. Sen lisäksi työntekijät tapaavat yksilövastaanotolla lapsia, nuoria ja aikuisia. Kyselyyn osallistuneet antoivat kirjallisen luvan vastaustensa käyttämiseen blogitekstin kirjoittamisessa.

Ilmastoahdistus tulee puheeksi melko harvoin

Kyselytutkimuksen perusteella vastaajat olivat vakuuttuneita siitä, että asiakaskunnassa on ilmastoahdistusta enemmänkin, mutta työntekijä ei ole aktiivisesti kysynyt ahdistuksesta tai kuormittuneisuudesta tästä näkökulmasta. Vastauksissa nousi esiin pohdintaa siitä, että ilmastoahdistusta voi olettaa olevan asiakaskunnassa laajemminkin, mutta koska se ei ole juurisyy hakeutua perheneuvolaan, ilmastoahdistus tulee siksi puheeksi melko harvoin eikä tule käsiteltyä yksityiskohtaisesti perheneuvolassa. Yleisenä havaintona työntekijöiden keskuudessa oli, että ilmastokysymykset näkyvät arvoristiriitoina ja riitoina perheissä. Vastauksissa nousi esiin myös hypoteesi, että monenlaiset asiakkaiden turvattomuuden tunteet, sekä tarve kontrolloida omaa elämää voivat osittain liittyä ilmastoahdistukseen.

Vastausten perusteella oli havaittavissa, että ilmastoahdistus näyttäytyy eri ikäisillä asiakkailla ja erilaisissa perhetilanteissa eri tavoin. Lapsiasiakkailla ilmastoahdistus on näkynyt pelkoina (esim. pelätään maailman loppua), huolina, toivottomuutena ja unettomuutena. Pelko on voinut nousta esimerkiksi koulun oppituntien jälkeen. Nuoruusikäisten asiakkaiden kohdalla ilmastoahdistus on näkynyt siten, että nuoret ovat huolissaan ja ahdistuneita. He kokevat kiukkua siitä, miten omat vanhemmat ovat osaltaan olleet aiheuttamassa ongelmaa. Nuoret kokevat myös, etteivät vanhemmat vieläkään ymmärrä tilanteen vakavuutta. Nuoruusikäiset joutuvat myös jonkin verran kokemaan yksinjäämistä tunteidensa kanssa. Heidän kokemuksensa mukaan vanhemmalla ei ole kiinnostusta eikä tietoa ajankohtaisista asioista. Lapsilla ja nuorilla ilmastoahdistus näkyi myös jonkin verran lahjatoiveissa, kun lahjatoiveena esiintyi mm. roskanpoimija.

Arvoristiriidat purkautuvat riitoina

Aikuisasiakkaiden kohdalla ilmastokysymykset aiheuttavat erityisesti arvoristiriitoja asumismuotoon, ruokavalioon ja ostamiseen liittyen sekä lapsen kasvatukseen ja pukeutumiseen liittyen. Lisäksi arvoristiriitoja aiheuttaa yleisesti se, mitä ilmastoasioista ylipäätään lapsille kerrotaan ja miten. Myös auton käyttö tai sen omistaminen aiheuttaa ristiriitoja parisuhteissa. Lisäksi erityisesti jouluun ja muihin ”lahjajuhliin” liittyy erimielisyyttä perheissä ja laajemminkin sukulaisten kanssa. Näin esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista ei haluaisi materialistisia jouluja (varsinkaan muovileluja). Eroperheissä riitaa on näkynyt sen suhteen, että vuoroviikoin asuva lapsi saa toisessa kodissa lihaa ja enemmän tavaroita, kuin mitä toisen vanhemman ahdistus sietäisi.

Ilmastoahdistuksen vuoksi pariskunnat jättävät yrittämättä toista lasta, vaikka toive lapsesta on olemassa.

Vauvaperheissä vanhemmilla on painetta käyttää kestovaippoja, imettää sekä tehdä omia vegaaniluomuruokia. Esiin on noussut perheen syyllisyyttä ja häpeän tunteita, kun esimerkiksi lomalennoista rantalomille puhutaan yhteisössä ääneen. Vauvaperheissä on myös näkynyt ristiriitaisia tunteita, kun omat voimavarat eivät riittäisi kaikkien ruokien itse tekemiseen. Silti samaan aikaan ei ilmastosyistä haluta ostaa kertakäyttöisiä sosepusseja tai pilttipurkkeja.

Aikuisasiakkaiden kohdalla on esiintynyt myös jonkin verran sekundaarista lapsettomuutta ilmastoahdistuksen vuoksi, eli ilmastoahdistuksen vuoksi pariskunnat jättävät yrittämättä toista lasta, vaikka toive lapsesta on olemassa.

Kuten muidenkin tunteiden kanssa, myös ilmastoahdistuksen kanssa selviää paremmin, mikäli tunteelle on tilaa ja todesta ottamista tarjolla eikä ahdistuksen kanssa tarvitse jäädä yksin. Ilmastoahdistus ei ole häiriö, vaan lähtökohtaisesti adaptiivinen reaktio ilmastonmuutokseen. Ahdistuksen määrän tiedetään kuitenkin kasvavan ja muuttuvan ongelmallisemmaksi, jos se ei jostain syystä tunnu hyväksyttävältä tunteelta. Ahdistuksen voimakkuuden säätely perhetasolla lähteekin siitä, että ahdistuksesta voi puhua, ahdistus tulee kuulluksi ja huolet jaetuksi.