Ympäristöahdistus ja opiskelu korkeakoulussa

Sirkku Rämö

Kirjoittaja on viittä vaille valmis sosionomi, joka on kiinnostunut luonnon ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta.

Korkeakouluopiskelijan opintoihin kuuluu laaja-alaisen ajattelun kehittäminen ja yhteiskunnallisen näkemyksen kasvattaminen. Lieneekin väistämätöntä, että opiskelujen ohessa joutuu vastakkain ympäristön tilaan liittyvien haasteiden kanssa. Oma suhde näihin voi nousta pohdittavaksi niin ammatilliselta kuin henkilökohtaiseltakin kannalta. Onkin varsin luonnollista, että opiskelun aikana voi herätä monenlaisia vaikeitakin tunteita ympäristön tilaan liittyen.

Olen tätä kirjoittaessani vielä hetken opiskelija sosiaalialan koulutusohjelmassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Itseäni ovat kiinnostaneet ympäristön tilan vaikutukset hyvinvointiin koko koulutuksen ajan. Päädyinkin tekemään opinnäytetyön siitä millaiset asiat auttavat korkeakouluopiskelijoita lievittämään ympäristöahdistusta ja millaista tukea siihen kaivataan. Käsittelemässäni aineistossa vastaajat toivat esiin monia hyviä näkökulmia. Osa koki ympäristöahdistusta helpottavan omien tekojen, osa taas sai helpotusta muiden ihmisten avulla, monet kokivat yhteiskunnallisten muutosten auttavan. Opinnäytetyössäni nousi esiin viisi teemaa, jotka voivat tuoda apua ahdistukseen: toiminta, toivo, tuki, tunteiden käsittely ja tieto. Vahvana nousi esiin myös rakenteellinen työ yhteiskunnallisten muutosten muodossa. (Rämö 2020.) Helpotusta ympäristöahdistukseen voi siis löytyä montaa kautta.

Korkeakoulut ovat viime aikoina alkaneet ottaa yhä näkyvämpiä askeleita kestävän kehityksen tiellä. Esimerkiksi kaikki suomen ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä ja ainakin Itä-Suomen yliopisto tavoittelee samaa vieläkin aiemmin, vuoden 2025 loppuun mennessä (Arene ry 2020, 4; Myllykangas 2020). Nämä tavoitteet luovat toivoa. Olenkin työni valmistumisen jälkeen pohtinut, voisiko ympäristöahdistusta lievittää myös opintoihin liittyen. Koska opiskelussa itsessään on jo kovasti työtä ja tietyt tehtävät ja kokonaisuudet on suoritettava, niin ehkä näistä suorituksista voisi myös löytää jotain omaa hyvinvointia tukevaa näkökulmaa.

Tässä opinnäytetyössäni esiin nousseita teemoja ja joitain ajatuksia niihin liittyen:

Toiminta, varsinkin ympäristön hyväksi, auttaa monia lievittämään ympäristöahdistusta. Jotkut muuttavat omia tottumuksiaan ympäristöystävällisempään suuntaan, toiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisesti esimerkiksi erilaisten järjestöjen toiminnassa. Eri korkeakoulujen alkaessa toimimaan rivakasti kestävän kehityksen tavoitteiden eteen voisi odottaa erilaisten toimintamahdollisuuksien lisääntyvän opintojen sisällä. Esimerkiksi erilaisissa projektiopinnoissa tai opintoihin liittyvissä tehtävissä voisi kenties olla mahdollista toteuttaa itselle tärkeää toimintaa ympäristön hyväksi oman opiskelualan näkökulmasta. Ehkä opiskeluun liittyvien tehtävien kautta voi jopa aueta aivan uusia tapoja toimia.

Toivoa tukee esimerkiksi huomion kiinnittäminen hyviin ympäristön tilaan liittyviin uutisiin, luotettavan tiedon etsiminen ja ”huonojen uutisten” rajaaminen. Monet kokevat muiden toiminnan näkemisen toivoa luovaksi. Huomion kiinnittäminen ympärillä tehtäviin ympäristön tilaa parantaviin toimiin voi helpottaa oloa. Toivoon kytkeytyy tieto. Tasapainotettu tietoon perustuva näkemys maailman tilasta sekä tieto siitä, että hyviä asioita tapahtuu. Moninäkökulmaisen tietoon perustuvan ymmärryksen muodostaminen kuulostaa luontevalta osalta korkeakouluopintoja. Ehkä huomiota voisi myös kääntää niihin edistysaskeliin, joita oman koulutusalan tai korkeakoulumaailman sisällä tapahtuu.

Tukea muilta ihmisiltä voi saada esimerkiksi vertaistuen tai keskustelutuen muodossa. On hyvä muistaa, että monet ihmiset kokevat vaikeita tunteita ympäristön tilaan liittyen ja vertaistukea saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi osallistumalla erilaisiin ympäristön tilan parantamiseen tähtääviin tapahtumiin tai opintoihin liittyviin projekteihin voi tavata muita ympäristön tilasta huolestuneita ihmisiä ja saada samalla vertaistukea. Keskustelutukea on mahdollista saada myös opiskelijaterveydenhuollon palveluiden kautta, jos kaipaa hyvinvoinnin ammattilaisen tukea.

Tunteiden käsittely on jaksamisen kannalta tärkeää. Vaikeat tunteet usein vaativat tilansa ja tulevat jossain vaiheessa väistämättä kohdattaviksi. Omien tunteiden tunnistamista ja kohtaamista voi harjoitella ja siihen voi saada apua. Voisiko opintojen sisältä löytyä tukea myös tunteiden käsittelyyn esim. vertaistuen muodossa. Olisiko opinnoissa kursseja, joihin voisi yhdistää tunteiden käsittelyä. Jos tunteet tuntuvat kovin hankalilta on hyvä huomioida myös opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Tukea tunteiden kanssa pärjäämiseen on saatavilla.

Korkeakoulujen aktiivinen rooli kestävän kehityksen edistäjänä tuo mahdollisuuksia kääntää huomiota myös rakenteelliseen työhön. Korkeakoulujen opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta mahdollistaa laajemmat yhteiskunnalliseen muutokseen johtavat kehityskulut. Kenties näiden havainnoiminen ja esimerkiksi omien opiskelujen osalta rakenteelliseen vaikuttamiseen tähtäävä toiminta voisi myös tuoda helpotusta ympäristöahdistukseen.

Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lievitystä ympäristöahdistukseen on löydetty monin tavoin. Ehkä opiskelun ohessa voisi kääntää huomiota niihin itseä puhutteleviin ympäristöahdistusta lievittäviin tekijöihin, joita omasta ympäristöstä jo löytyy. On syytä olla itselleen armollinen, opiskelu on välillä raskasta. Ei siis kannata ajatella, että vaikeiden tunteiden kanssa pitäisi pärjätä vain omin keinoin. Kuitenkin voi olla hyvä kokeilla erilaisia näkökulmia ja tutkailla mitkä keinot tukisivat parhaiten omaa hyvinvointia. Kenties muiden kokemuksista voi löytyä myös itselle sopivia keinoja.

 

LÄHTEET:

Arene ry. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Linkki Verkkojulkaisuun (.pdf).


Julkaistu:

Kategoria:
Blogi

Jaa artikkeli:
Facebookissa
Twitterissä

Aiheesta lisää
Arene ry. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu.