Apukysymyksiä vihan tunteisiin tutustumiseen
Viha, raivo, kiukku, ärtymys, turhautuminen, suuttumus, aggressio… Meillä kaikilla suhde vihaan ja sen sukulaistunteisiin vaihtelee eri tilanteissa. Ympäristöongelmien tilanne ja esimerkiksi päättäjien hidas reagointi yhteiskunnassa herättävät paljon turhautumista ja suuttumusta. Suhtautuminen aggression tunteisiin voi olla ristiriitaista: toisaalta vihan tunteita pidetään usein ei-suotavina, mutta kaikki me niitä kuitenkin koemme, ja ne ovat myös tarpeellisia.
Tunteissa ei kuitenkaan sinänsä ole mitään vaarallista, ei myöskään vihastumisessa. Tunne ei tarkoita samaa kuin toiminta. Hyvin voimakas tai pitkäkestoinen tunnetila, esimerkiksi raivo, estää hetkellisesti aivojen tietoista toimintaa – tunteen säätely on siis tarpeen, jotta pysymme ratkaisu- ja toimintakykyisinä. Miten vihaa ja sen syitä voisi ymmärtää?
Apukysymyksiä vihan tunteisiin tutustumiseksi:
- Miten suhtaudut yleensä vihaan tai aggressioon? Kuinka sallittu ja hyväksytty tunne se on itsellesi, entä opiskelu- tai muille yhteisöillesi?
- Mikä on vaikuttanut omaan suhtautumiseesi vihan tunteisiin? Millaista mallia olet saanut tähän muilta ihmisiltä elämäsi varrelta?
- Mitä positiivista vihan ja ärtymyksen tunteet kertovat sinulle? Esim. sinulla on voimaa, puolustat tärkeitä asioita, olet sinnikäs ja oikeudentuntoinen, et ole välinpitämätön vaan välität tosissaan, asioihin tarvitaan muutosta
- Tunnistatko vihan tunteiden suojaavaa roolia? Mitä pehmeitä tunteita ja tarpeita vihan alta löytyy? Tunnistatko esim. pelkoa, surua, avuttomuutta, kaipausta, turvallisuuden tarvetta?
- Miten viha ja sen sukulaistunteet tulevat sinulla esiin? Näytätkö niitä ulospäin vai pidätätkö enemmän sisälläsi?
- Kenen kanssa voit jakaa suuttumusta ja turhautumista, tai kenen kanssa haluaisit voida jakaa niitä?
- Onko vihan tunteita helppo sanoittaa joko tunteen ollessa päällä tai jälkikäteen? Tuntuuko joskus, että tunne pakottaa toimimaan?
