Biofilia

Voiko luontoyhteyttä oppia?

Ihmisen yhteys luontoon on persoonasta ja kulttuurista riippumaton perustarve. Yhteyden katkeaminen on johtanut luontotietoisuuden katoamiseen ja on osaltaan vaikuttanut ympäristökriisien syntyyn. Estetiikka voi olla keino elvyttää hiipunutta luontosuhdetta. OpiBiofilia.com-sivusto esittelee ympäristökasvatukseen neljä esteettistä näkökulmaa, joiden kautta luontosuhdetta voi elvyttää. Sivusto tarjoaa valmiita harjoituksia estetiikan kokemiseen eri oppimisympäristöissä. 

Tunteminen keskittyy harjoituksiin, joissa yksilöllinen esteettinen kokemus on keskiössä. Esteettistä kokemusta lähestytään aistien ja tunteiden kautta. Estetiikka voi herättää iloa, surua, tuskaa, pelkoa ja vihaa. Tuntemisen näkökulmassa voi sekä kokea esteettisiä tunteita että tarkastella, miten ne oikein syttyvät. Ehdotamme harjoituksia, jotka hyödyntävät tunnekasvatusta, mindfulnessia ja ympäristötunteiden tunnistamista. Eräs yksilöllisen esteettisen kokemuksen lähde on luonnossa oleminen.

Tietäminen korostaa erilaisten tietomuotojen merkitystä luontosuhteen rakentamisessa. Omakohtaiset kokemukset, perinnetieto, median välittämä tieto sekä tieteellinen tieto tuottavat erilaisia luontokäsityksiä ja myös suhteita luontoon. Ehdotamme harjoituksia, joissa eri tiedonmuotojen anti ja rajallisuus tunnistetaan. Tietämisessä myös tarkastellaan tavanomaisia asioita uudella tavalla, kun arkisia esineitä ja kokemuksia tarkastellaan eri tiedonmuotojen näkökulmista.

Valaiseminen merkitsee taustojen selvittämistä sekä valtasuhteiden ja intressien tarkastelua. Valaiseminen merkitsee sitä, että esteettistä kokemusta voi kyseenalaistaa ja haastaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Voi kysyä, miksi koemme tietyt asiat kauniina, ja keitä tämä käsitys palvelee eniten ja kenen toimijuutta se kenties syrjäyttää? Valaiseminen tuottaa myös eettistä pohdintaa siitä, millaiset nautinnot ovat hyväksi luonnolle ja millaiset ovat haitallisia.

Toimiminen merkitsee ihmisen toimintaa suhteessa toisiinsa ja luontoon. Tämä näkökulma ymmärtää esteettiset tunteet ja kokemukset käytännön toiminnan kautta: mitä voimme tehdä eri tilanteissa ja mitä voimme jättää tekemättä. Toimiminen liittää meidän myös isompiin yhteisöihin: voidaan pohtia, miten toimimme yhteiskuntina osana luontoa. Toimintaa voi myös pohtia suhteessa muihin estetiikan ulottuvuuksiin: millä tavalla tehdyt harjoitukset muuttavat omaa käsitystä luonnosta? Toimiminen siis sisältää reflektiota omasta toiminnasta ja oman luontosuhteen muutoksista.

Lisätietoa: niina.uusitalo@tuni.fi sekä jaana.tyrmi@tuni.fi

Hankkeen on rahoittanut Maj ja Tor Nesslingin Säätiö.


Julkaistu:

Kategoria:
Linkit

Jaa artikkeli:
Facebookissa
Twitterissä