Surun pohdiskelua

Henkilö pohdiskelemassa syksyisessä maisemassa

Lue näitä pohdiskeluharjoituksia varten Panu Pihkalan kirjoittama artikkeli ympäristösurusta. Kirjoituksen pohjalta voit miettiä seuraavia asioita itse tai esimerkiksi ohjaamasi ryhmän kanssa:

  • Miten asennoidun ylipäätään suruun? Kuinka paljon olen kokenut surua elämässäni? Missä muodoissa?
  • Olenko kohdannut ympäristösurua toisissa? Millaista?
  • Koenko itse jonkinlaista ympäristösurua? Millaista?
  • Millaiset toimintatavat voisivat auttaa oman tai lähelläni olevien ihmisten ympäristösurun rakentavassa kohtaamisessa?

Lisää pohdintatehtäviä ympäristösuruun liittyen löydät Toivoa ja toimintaa –hankkeen sivustolta:

Suruun liittyviä keskustelukysymyksiä:

  1. Miltä suru tuntuu kehossa ja mielessä? (käyttäkää aikaa molempien pohtimiseen, vaikka ne voivatkin yhdistyä; kyse on lopulta ”kehomielestä”)
  2. Millaisia erilaisia surun muotoja tunnistatte, esimerkiksi voimakkuuden tai keston suhteen? (voimakas murhe, surullisuus, haikeus, alakuloisuus, melankolia jne.)
  3. Millä tavoin suru voi olla elämää palvelevaa? (auttaa käsittelemään menetyksiä, auttaa arvostamaan sitä mitä on jäljellä tai mitä on ollut)
  4. Millaisissa tapauksissa suru voi muodostua haitalliseksi? (jos suruprosessi ei pääse käyntiin tai jos se niin sanotusti jäätyy; nk. komplisoitunut suru; niin valtava suru että se vahingoittaa liikaa)
  5. Miten niissä yhteisöissä, joissa elät ja liikut, suhtaudutaan suruun? Onko surulle näkyviä käsittelytapoja? Jos, millaisia? Pidetäänkö surua heikkouden tai vahvuuden merkkinä? Miksi? Ilmeneekö surun suhteen sukupuolittuneita normeja (sosiaalisia sääntöjä, valtarakenteita)? Koetaanko suru enemmän jonkin tietyn sukupuolen asiaksi? Opetetaanko lapsille surutaitoja?
  6. Mitä ajattelet ympäristösurusta? Tunnistatko suruja, jotka liittyvät ympäristöasioihin tai globaalikysymyksiin?
  7. Millaisia erilaisia ympäristösurun muotoja ihmisillä voi olla? (Ks. Pihkala 2019, Mieli maassa?, s. 175–205)
  8. Millaisia asioita ihmiset surevat ilmastokriisin suhteen? (ihmisille, muille eläimille ja kasveille koituva kärsimys; elämäntapoihin ja identiteetteihin liittyvät menetykset; suru sosiaalisten ristiriitojen lisääntymisestä; esim. Etelä-Suomessa talvien muutokseen liittyvä suru jne.)
  9. Tunnistetaanko yhteisössäsi tai yhteiskunnassasi ympäristösurua? Onko sille käsittelykeinoja? Jos, millaisia?
  10. Millaiset asiat tai toimintatavat auttaisivat ympäristösurun rakentavaan kohtaamiseen?
    1. Yksilötasolla? (yksilölliset surutaidot, esim. kirjoittaminen ja muut luovat menetelmät, muistopaikan luominen tai muistoesineiden vieminen surupaikalle, luonnossa liikkuminen)
    2. Yhteisöllisesti? Nouseeko kehitysideoita omaan yhteisöön liittyen? (yhteisölliset surutaidot, esim. vertaistuki ja keskusteluryhmät, erilaiset rituaalit, yhteinen osallistuminen taidetapahtumaan tai luovaan prosessiin) (Vrt. Pihkala 2017, Päin helvettiä?, s. 167–186. Yleisiä vinkkejä surun käsittelyharjoituksiin: Jääskinen 2017a, 134–141.) ]

Julkaistu:

Kategoria:
Harjoitukset

Jaa artikkeli:
Facebookissa
Twitterissä