Tutkimus mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tutkimuspainotuksista ilmastokriisin kontekstissa
Vastikään on julkaistu tuore tutkimus, jonka kyselyihin vastasi myös hankkeemme työntekijä. Alla lyhyt tiivistelmä tutkimuksesta ja sen tuloksista. Koko tutkimusartikkelin voi lukea tästä: Priorities for MHPSS Intervention Research in the Context of the Climate Crisis
Ilmastokriisi vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimus näistä vaikutuksista on edelleen niukkaa, erityisesti humanitaarisissa olosuhteissa. Tämä tutkimus käytti muokattua Delphi-prosessia tutkimuksen painopisteiden tunnistamiseksi mielenterveyden, psykososiaalisen tuen ja ilmastokriisin tutkimuksen aloilla.
Tutkimuksessa tehtiin kaksi kyselyä mielenterveyden ja psyykkisen tuen ammattilaisille. Ensimmäisessä kyselyssä tavoitteena oli kerätä lista tutkimusprioriteeteistä liittyen mielenterveyden ja psyykkisen tuen tarpeeseen ilmastokriisiin liittyen. Toisessa kyselyssä samat ammattilaiset arvostelivat näitä prioriteettejä ja suosittelivat yksilöllisiä prioriteettejä sekä konseptikarttoja. Tutkimukseen osallistui 91 alan asiantuntijaa.
Konsensus saavutettiin 20 tutkimusprioriteetin kohdalla. Ilmastokriisin ollessa hälyttävä, tutkimuksen tulee vaikuttaa kriisin lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen sekä edistää samalla mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia sekä kansainvälistä kehitystä.
Tuloksien mukaan ilmastokriisin sekä mielenterveys- ja psykososiaalisen tuen tutkimuksen tulee edistää toimintalähtöisiä ja osallistavia menetelmiä sekä ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja intersektionaalisia lähestymistapoja.
Seuraavassa on lueteltu kahdeksan tärkeintä tutkimusprioriteettiä:
-
Mitkä ovat suorat ja epäsuorat ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin ja miten nämä vaikutukset ovat yhteydessä toisiinsa?
-
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa erilaisten ryhmien mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin (esim. etulinjan yhteisöt, lapset ja nuoret, siirtolaiset, vammaiset, alemman tulotason väestö, vanhukset, ihmiset, jotka kokevat jo kriisejä, kuten aseellisia konflikteja, ihmiset, joilla on ennestään mielenterveysongelmia, syrjintää kohtaavat ihmiset ja ihmiset, joilla on intersektionaalinen identiteetti).
-
Millaisia käsityksiä ilmastokriisistä on erilaisissa kulttuureissa ja konteksteissa?
-
Miten erilaiset ryhmät sopeutuvat ja selviävät ilmastokriisissä?
-
Miten mielenterveys ja hyvinvointi vaikuttavat ympäristön suojeluun sitoutumiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ponnisteluun hillitä ilmastonmuutosta?
-
Miten voimme käsitellä mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin huolia ilmastokriisiin liittyen yksilöllisellä, perheen ja yhteisön tasolla?
-
Kuinka voimme edistää positiivista mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia ilmastokriisin kontekstissa?
-
Mitkä ovat parhaat tavat tukea eri ryhmien mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia ilmastokriisin kontekstissa?
Lähde:
Augustinavicius, J., Graef, V., Massazza, A.,
Engels, M., Eaton, J., Hill, K., Ungar, M., & Snider, L. (2022). Priorities for Mental Health and Psychosocial Support Intervention Research in the Context of the Climate Crisis: A Modified Delphi Study. Intervention, 20(1), 68-80.
